Maaseudun innovaatioryhmä (EIP -ryhmä)
Maaseudun innovaatioryhmät eli EIP-ryhmät (European Innovation Partnership) koostuvat maaseudun yrittäjistä ja alan asiantuntijoista, jotka parantavat yhteistyön voimin alkutuotannon tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. EIP -ryhmän luotsaamassa hankkeessa viestintä käytännön työtä tekevien yrittäjien ja tutkimustahojen välillä on tiivistä, jolloin ajatuksia on helppo vaihtaa. Hankkeen lähtökohtana on aina käytännön alkutuotantoon liittyvä ongelma ja ratkaisussa yhdistyy alan tutkimustieto ja käytännön kokemus.
Savonia-ammattikorkeakoulu, luonnonvara-ala, Iisalmi
Luonnonvarakeskus, Maaningan toimipiste
Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa uusia ratkaisuja suomalaisen biotalouden kestävään kehittämiseen. Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteessä keskitytään tutkimus- ja kehitystyöhön aidossa maatilaympäristössä. Käytössä on CowLab® -tutkimusnavetta, jossa on 120 lehmän karja pihatto-olosuhteissa. Luonnonvarakeskuksella on lisäksi Siikajoella Ruukissa tutkimuskäyttöön suunniteltu lihakarjapihatto, jossa lämpökuvausta päästään myös testaamaan. Luonnonvarakeskus kerää lämpökuvauskokemusta tutkimusnavetoissa, analysoi tiloilta ja tutkimusnavetasta saadut aineistot ja luo mallin kuvien tulkintaan.
CowLab® -tutkimusnavetta® -tutkimusnavetta
Savonia-ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio, Kuopio
Savonian rakennustekniikan laboratoriossa on pitkä kokemus lämpökuvauksesta rakennusfysikaalisten mittausten yhteydessä. Rakennustekniikan asiantuntijat tarjoavat teknisen tuen lämpökameroiden käyttöön ja osallistuvat omalta osaltaan ohjeistusten laatimiseen.
http://rakennustekniikka.savonia.fi/
EIP –ryhmän maatalousyritykset
EIP –ryhmässä mukana olevat nautatilat käyttävät lämpökuvausta erilaisissa arjen tilanteissa ja lähettävät kuvamateriaalin taustatietoineen analysoitavaksi. Mukana on kuusi erilaista tilaa ympäri Suomea, joita kaikkia yhdistää innovatiivinen asenne työhönsä.
Harjulan tila
Harjulan tilalla Saarijärvellä on käytössä peruskorjattu parsinavetta lypsäville lehmille ja kestokuivikepohjainen kylmäpihatto hiehoille ja ummessa oleville lehmille. Yhteensä tilalla on reilu 50 nautaa, joista lypsylehmiä on 28. Harjulan tilan eläimet pääsevät laiduntamaan kesällä ja ne jaloittelevat myös talvisin.
Jänisviidan tila
Iisalmessa sijaitsevalla Jänisviidan tilalla tehtiin muutama vuosi sitten sukupolvenvaihdos, ja työt jatkuvatkin nyt uuden sukupolven voimin. Lypsäviä lehmiä tilalla on tällä hetkellä 37. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus rakentaa ummessa oleville lehmille uudet tilat, jonka jälkeen lehmäluku tulee olemaan 42. Lehmien käytössä on parsinavetta ja tilan hiehot kasvatetaan vinokuivikepohjaisessa kylmäkasvattamossa. Vasikat kasvavat olkipohjaisen kylmäkasvattamon suojissa.
Kallioharjun tila
Maaningalla sijaitsevalla Kallioharjun luomutilalla on kolmen lypsyrobotin pihatto, jossa on juuri tehty laajennus. Tilan lypsävien lehmien määrä ei ole vielä vakiintunut, mutta enimmillään pihatossa tulee olemaan noin 200 lypsävää. Ruokinnassa tilalla on käytössä erillisruokinta, jossa väkirehut annostellaan automaateilla kullekin lehmälle yksilöllisesti. Säilörehun jakamisesta huolehtii mattoruokkija. Nuorkarja varttuu erillään vanhassa kivinavetassa ja vasikoille on rakenteilla uusi vasikkala. Kallioharjun tilan karja ulkoilee myös talvisin.
Milkkivei Oy
Milkkivein Oy muodostuu kolmesta Kiuruvedellä sijaitsevasta tilasta. 190 lypsylehmän käytössä on pihatto, jossa kolme lypsyrobottia hoitavat lypsämisen. Nuorkarjasta vain vasikoita kasvatetaan tilalla, sillä hiehojen kasvatus on ulkoistettu.
Rokkilan tila
Rokkilan tila sijaitsee Hämeenlinnan Lammilla. Tilalla on 240 lehmän pihatto, jossa lypsytyö hoituu sujuvasti neljän robotin voimin. Hiehojen kasvatus on ulkoistettu toiselle tilalle. Tilan vasikat kasvavat muovisissa vasikkasuojissa eli igluissa, jotka suojaavat vasikoita vedolta ja kylmältä.
Tmi Heli Gröhn ja Peheto Oy
Heli Gröhn on sorkkahoitaja ja sorkkahoidon kouluttaja. Hän on myös nautakarjatilallinen ja luotsaa Peheto Oy:n tilaa Iisalmessa. Peheto Oy:n karjalla on käytössään verhoseinäpihatto, jossa on tällä hetkellä 150 lypsylehmää. Lypsy hoituu tilalla kolmen lypsyrobotin voimin. Tilalle on kuitenkin suunnitteilla laajennuksia, joissa lypsävien lehmien määrä kasvaisi ja tilalle tulisi vielä yksi lypsyrobotti. Lehmien ruokinta hoidetaan tilalla mattoruokkijan avulla seosrehuruokintana.
