Lämpökuvien tulkintaohjeet sorkkaterveyden ja poikimahalvausten seurantaan!
Kuvaa Nautaa -hankkeen tavoitteena oli luoda tieteeseen perustuvat, navetassa testatut ohjeet lämpökuvien ottamiseen ja tulkintaan. Luke Maaningan tutkimusnavetassa tehtyjen kokeiden pohjalta kehitimmekin ohjeet sorkkaterveyden seurantaan ja poikimahalvausten ennakointiin. KuNan testausten perusteella lämpökuvauksesta ei ollut apua utareterveyden seurannassa, sillä periteiset utareterveyden seurannan apuvälineet eli CMT-testi (tutummin lettupannutesti) kertoi utareiden terveydentilasta lämpökuvausta paremmin. Myöskään poikima-ajankohtaa ei lämpökuvauksen avulla pystytty ennakoimaan.
Innovaatioryhmän yrityksiltä arvokasta palautetta ohjeistuksiin
KuNassa luotuja sorkkien ja poikimahalvausten lämpökuvausohjeita testattiin hankkeessa mukana olevissa innovaatioryhmän navetoissa. Lisäksi testaukseen osallistuivat yhteistyökumppanit (mm. Älynauta-hanke ja Peltoniemen maaseutuopiston navetta) sekä Savonian agrologiopiskelijat. Saimme ohjeiden testaajilta arvokasta palautetta, joiden avulla ohjeita kehitettiin navettaan paremmin soveltuviksi.
No millaiset ohjeet sitten ovat?
Sorkkaterveyden seurannassa mitataan sorkan ruununrajan maksimilämpötilaa, jota sitten tulkintaan hankkeessa kehitetyn Sorkkalaskurin avulla. Sorkkalaskuri huomioi sorkan lämpötilan lisäksi ympäristön lämpötilan sekä sen, onko kyseessä etu- vai takasorkka. Poikimahalvauksen kuvausohjeissa puolestaan mitataan lehmän lantion alueen lihasten lämpötilaa. Jos lämpötila on alle 33 ˚C, on lehmä vaarassa sairastua poikimahalvaukseen.
Nautojen lämpökuvaus ja erityisesti kuvien tulkinta vaativat harjaannusta ja tarkkuutta. Esimerkiksi poikineiden eläinten kuvauksessa on erittäin tärkeää, että maksimilämpötilaa mitataan oikealta alueelta ja tiettyyn aikaan. Yksityiskohtaiset, kuvalliset ohjeet niin lämpökuvien ottamiseen kuin niiden tulkintaakin löydät Kuvaa Nautaa – lämpökuvantamisen hyödyntäminen sorkkien ja poikimahalvausten seurannassa -tulosjulkaisusta. Tulosjulkaisun liitteistä löydät navettakäyttöön soveltuvat, napakat lämpökuvausohjeet. Ennen kuvausta kannattaa kuitenkin tutustua koko raporttiin, sillä luotettavien tuloksien saamiseksi pitää kuvauksessa ja kuvien tulkinnassa huomioida myös muita asioita!
Ohjeita käytettäessä kannattaa muistaa, ettei niitä ole tarkoitettu diagnostiseksi työkaluksi, vaan lämpökameran voidaan ajatella olevan kehittynyt kuumemittari, joka auttaa selvittämään muiden sairaudesta kertovien merkkien lisäksi onko eläin mahdollisesti hoidon tarpeessa. Lehmää ei siis saa hoitaa tai jättää hoitamatta pelkän lämpökuvauksen tuloksen perusteella! Tulosjulkaisusta saat myös vinkkejä siihen, millainen lämpökamera soveltuu nautojen kuvaukseen.
Antoisia lämpökuvaushetkiä toivottaen,
Projektipäällikkö Salla Ruuska, Savonia-amk
ps. Uunituoreen Kuvaa Nautaa – lämpökuvantamisen hyödyntäminen sorkkien ja poikimahalvausten seurannassa -tulosjulkaisun pohdinta-osioon on koottuna hankkeen innovaatioryhmän sekä muiden ohjeistuksia testanneiden ajatuksia lämpökuvauksen käyttökelpoisuudesta nautojen terveyden seurannan apuvälineenä!
