Maanviljelijän hajatelmia nautojen lämpökuvauksesta
Jaa, että lämpökameralla kuvaisin lehmiäni navetassa? Kaikkea sitä on tullut kuultua, mutta mitä ihmeen järkeä tuossa sitten muka on? Nooo, ainakin saisi värikkäitä ja hassuja kuvia lehmistä. Ja mihin minä sellaisia lämpökuvia oikein tarvitsisin, minähän hoidan lehmiäni hyvin, jotta ne voisivat hyvin ja tuottaisivat vasikoita ja maitoa.
Näin varmaan moni ajattelee, kun heille kerrotaan lämpökameroilla lehmien kuvaamisesta. Äkkiseltään voisi luulla, tosiaan ettei niistä tule kuin värikkäitä, hassuja kuvia, mutta todellisuus onkin tarua ihmeellisempää. Jokainen karjatilallinen hoitaa eläimiään parhaan taitonsa ja tietämyksensä mukaan hyvin. Aina se ei vain riitä. Vaikka olisi miten harjaantunut ”karjasilmä”, niin silti elävässä eläimessä voi jäädä monia tuotosta alentavia ja eläimen terveyteen vaikuttavia asioita huomaamatta. Esimerkiksi jokin tulehdus sorkissa voi olla piilevänä ja siten, ettei eläimestä päällepäin näy merkkejä tulehtuneesta sorkasta. Tulehdus voi kuitenkin pahentua piilossa niin, että sen tullessa silmin havaittavalle asteelle sen hoitaminen onkin kallista ja jopa mahdotonta.
Entäpä jos pohtisimme tilannetta ”maalaisjärjellä”. Tulehdushan voi aiheuttaa kuumetta, sillä elimistö yrittää kuumeella tappaa tulehduksen aiheuttajan ja pysäyttää tulehduksen etenemisen. Emme kuitenkaan mittaa säännöllisesti eläinten kehonlämpötilaa huomataksemme mahdolliset piilevät tulehdukset tai vastaavat kuumeilun aiheuttajat. Tulehdus saattaa jyllätä elimistössä tai vaikka sorkassa pitkänkin aikaa vaivaten eläimen yleisterveyttä ja heikentäen tuotosta. Tuotoksen aleneminen taas vaikuttaa yrittäjän myyntituloihin ja sitä kautta talouteen.
Esimerkiksi utaretulehduksen aiheuttama maidon tuotoksen vähenemä voi olla noin 7%, tai jopa yli (Lohenoja, 2018). Tämä 7% tuotoksen vähentyminen tarkoittaa samanmoisen määrän maidon vähennystä meijeriin. Eikä siinä vielä kaikki, pitkittyneessä tulehdustilassa hoitotoimenpiteet nostavat kustannuksia ja näin ollen alentavat kannattavuutta. Esimerkiksi maidon tuottajahinnalla 39 c/l, tämä 7% vähennys merkitsee keskituotoksen ollessa vaikka 9 500 kg, noin 240 € vähentyminen maitotilissä yhtä sairastunutta lehmää kohden pelkkänä maidon tuotoksen vähenemisenä.
Maitotilin pieneneminen ei ole ainut yrityksen kannattavuutta heikentävä tekijä tulehdustilanteesta johtuen. Lisä kustannuksia ja kannattavuuden laskua tuo lääkitys ja muut pitkittyneen tulehduksen hoitotoimenpiteet. Pahimmassa tapauksessa menetetään koko sairastunut eläin ja sitä myöten mahdollisesti useamman vuoden tuotto maidossa, vasikoissa ja lihassa.
Tuo 240 € pienempi maitotili ei vaikuta kovin suurelle, mutta jos tilalla sattuu samaan aikaan useampi sairastuminen, on tappio huomattavasti suurempi.
Miten lämpökamera voisi sitten pienentä tappioita ja tulon menetyksiä, kun laitekin maksaa niin paljon? Halvimmillaan hyvälaatuisen lämpökameran saa jo 350 €:lla, eli lähestulkoon samalla rahasummalla mitä tulehduksesta aiheutunut maitotilin menetys on. Säännöllisesti lämpökameralla kuvatuista elämistä voidaan havaita mahdollisen tulehduksen jo aikaisessa vaiheessa niiden tulehduskohdan lämpötilan noustua verrokkeihin verrattuna. Kun tulehdus havaitaan hyvissä ajoin, ennätetään aloittaa tarvittava hoito nopeasti ja näin estää tulehduksen eteneminen ja mahdollisesti leviäminen eläimestä toiseen. Pitkällä aikavälillä lämpökameran käyttö työssä antaa hintansa takaisin parempaa eläinterveytenä ja sitä myöden parempana maitotilinä.
Kyllä se taitaa olla nykyaikaa käyttää näitä apuvälineitä navetassa. Lämpökamerastakin on siis moneen muuhunkin apua, kuin kuumien laakereiden ja lämpenevien sähköliitosten etsimiseen. Ja ei tuo hankintahinta suhteessa saavutettuihin mahdollisiin säästöihin ole kovin päätä huimaava. Niin ja kun saa lämpökameraa voi tosiaan käyttää tilalla muihinkin lämpötilaerojen kartoittamisiin.
Lisätietoakin löytyy Kuvaa Nautaa (KuNa) – Lämpökuvaus nautojen hoidon tukena –hankeen kotisivuilta osoitteesta kuna.savonia.fi tai Facebookista @kuvaanautaa.
Blogin kirjoitti Kuvaa Nautaa -hankkeessa työskentelevä maatalousyrittäjä Jarkko Partanen
Lähteet: Lohenoja, Sanna 2018. https://nauta.fi/tuotanto-ja-talous/mika-patogeeni-rokottaa-eniten-maitotilia/
