Blog yläosa

Blogi

Kuvaa Nautaa -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia nautojen lämpökuvaukseen liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja lehtori Pirjo Suhonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Innovaatioita navettaan – säilörehun laadusta rehujen ja nautojen lämpökuvaukseen

Älyrehu-hankkeen järjestämä Innovaatioita navettaan -tapahtuma kokosi Korpelan Maito Oy:n navettaan noin kolmekymmentä osallistujaa kuulemaan säilörehun laadusta, Älyrehu-hankkeessa kehitetystä RehuApp-sovelluksesta ja säilörehun kuiva-ainepitoisuuden tilamittauksista. Lisäksi tilaisuudessa testailtiin lämpökameroiden käyttömahdollisuuksia karjan terveydentilan seurannassa ja rehun laadun tarkkailussa.

Kuva 1 aumalla

Kuva 1: ProAgrian Jouni Rantala kertoi aumalla säilörehun laatuun vaikuttavista tekijöistä. Jouni käyttää lämpökameraa rehun laadun arvioinnissa: pilaantuneen rehupaalin voisi Jounin mukaan erottaa muita paaleja korkeammasta lämpötilasta. (Kuva: Tuija Kallio, Oulun yliopisto)

Kuka tietää säilörehun kuiva-ainepitoisuuden?

Tapahtumassa järjestettiin leikkimielinen kisa, jossa osallistujat saivat arvata säilörehun kuiva-ainepitoisuuden. Asiasta ei jääty kuitenkaan pelkkien arvailujen varaan, sillä aumarehun kuiva-ainepitoisuus määritettiin kahdella tilakäyttöön soveltuvalla kuiva-ainemittarilla: Adam Equipmentin halogeenikuivaimella, jossa näytettä kuivataan halogeenilampulla vaa’an päällä ja kuivumista voidaan seurata koko kuivumisen ajan, sekä Koster-kuivurilla, jossa näytettä kuivataan kuumailmapuhaltimen päällä. Koster-kuivuri vaatii hieman enemmän käsityötä, sillä näytettä punnitaan välillä erillisellä vaa’alla. Mittareiden tuloksia verrattiin toisiinsa sekä rehusta tehtyyn rehuanalyysiin. Lopuksi osallistuneiden kesken arvottiin mahtavia tuotepalkintoja.

Kuva 2 kuivurit

Kuva 2. Vasemmalla Koster-kuivuri, jossa näytettä kuivataan siivilässä kuumailmapuhaltimen päällä välillä punniten (vaaka oikealla). Keskellä Adam Equipmentin halogeenikuivain, jossa näytteen kuivumista voidaan seurata reaaliajassa. (Kuva: Maarit Partanen, ProAgria Itä-Suomi)

RehuAppista apua seosrehun tekemiseen – tule testaamaan!

Älyrehu-hankkeessa on mietitty säilörehun laadun, etenkin kuiva-aineen, seurantaa laajemmaltikin. Hankkeessa on kehitetty paalipihteihin kiinnitettävä näytteenotin pyöröpaalien rehunäytteenottoon, määritetty halogeenikuivaimen kuivausasetukset tuoreelle nurmelle, säilörehulle ja seosrehulle sekä kehitetty mobiilisovellus apereseptin muokkaamiseen appeen teon yhteydessä. Innovaatioita navettaan -tapahtumassa esiteltiin tarkemmin halogeenikuivainta ja RehuApp-sovellusta.

Kuva 3 RehuApp

Kuva 3. RehuApp-sovelluksella voidaan muokata reseptiä kuiva-ainemittarin tulosten pohjalta tai laskea muiden ainesosien määrät, jos yhden ainesosan määrässä on muutosta. Sovelluksessa on myös paalilaskuri, jonka avulla voidaan laskea paalien painojen ja kuiva-aineiden suhteessa paalirehujen kokonaiskuiva-aineen määrä ja käyttää sitä tarkentamaan apereseptiä. Tämä parantaa appeen tasalaatuisuutta, sillä paaleissa voi olla paljonkin kosteusvaihtelua. RehuApp-sovellus on mahdollista saada kokeilukäyttöön. Jos olet kiinnostunut sovelluksesta, ota yhteyttä Älyrehu-hankkeen Tuijaan, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 050-3468908! (Kuva: Tuija Kallio, Oulun yliopisto)

Lämpökuvauksesta apua lehmien seurantaan?

Kuva 4 lämpökamera nauta

Kuva 4. Korpelan Maito Oy:n navetassa märehtijöitä on yli 300. Tilan yrittäjän Laura Mularin mukaan tekniikka ja lämpökuvaus voivat olla hyviä apulaisia suuren nautalauman seurannassa. Laitteista saatava hyöty on kuitenkin oltava suurempi kuin käytöstä aiheutuvat kustannukset. Kuvaa Nautaa testaakin eri hintaisten kameroiden hyviä ja huonoja puolia. (Kuva: Tuija Kallio, Oulun yliopisto)

Lämpökuvien tulkinta voi olla haastavaa, mutta Kuvaa Nautaa tekee parhaillaan ohjeita lämpökuvien tulkintaan. - Kuvien tulkitseminen ei ole helppoa myöskään muilla tekniikoilla. Droonikuvausten parissa työskentelevä Luonnonvarakeskus Luken tutkija Jere Kaivosoja totesi kuvaustoiminnan yhdeksi ongelmakohdaksi sen, että tietoa tarvitaan päätökseen tekoon, ei kauniisiin kuviin (Maatalouden digi- ja teknologiahankkeiden hanketreffit, Seinäjoki 26.11.2019). Tämä on osuvasti sanottu myös lämpökuvantamisen osalta: lämpökuvat ovat hienoja ja kauniita, mutta lämpökuvauksen yleistymiseksi niiden tulee tuottaa eläintenhoitajalle hyödyllistä tietoa, olipa kyseessä sitten rehujen tai nautojen kuvaus!

  Kuva 5 testausta

Kuva 5. Innovaatioita navettaan –tilapäivässä päästiinkin testailemaan miltä nautojen tai rehun lämpökuvat näyttävät. (Kuva: Outi Kuvaja, Savonia-amk)

Käy kurkkaamassa muissa medioissa julkaistut jutut

Innovaatioita navettaan –tilapäivän 28.1.2020  järjesti Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikön ja ProAgria Itä-Suomen Älyrehu-hanke yhteistyössä Kuvaa Nautaa -hankkeen kanssa. Älyrehu ja Kuvaa Nautaa –hankkeet saavat molemmat rahoituksensa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EIP-rahoitus).

Teksti: Kuvaa Nautaa -hankkeen Salla Ruuska ja Älyrehu-hankkeen Tuija Kallio

Hankkeessa mukana

hankkeessat