Blog yläosa

Blogi

Kuvaa Nautaa -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia nautojen lämpökuvaukseen liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja tuntiopettaja Suvi Kyytsönen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Lämpökamerat kävivät tuottajilla testattavina – Sini Ryymin-Murtorinne kertoi omista kokemuksistaan

Lämpökamerat kävivät jo tositoimissa EIP-tilallisten testattavina. Reilun kolmen kuukauden ajan tilalliset käyttivät lämpökameroita kuvaten navetalla eteen tulleita tilanteita. Tuottajien kokemuksia kuulosteltiin Whatsapp-ryhmän kautta ja etäyhteyden kautta järjestetyssä tapaamisessa. Kiireistään huolimatta tuottajat olivat ehtineet testailla kameroita ja erityisesti jalkoja ja utareita oli kuvattu ahkerasti. Kävin Jänisviidan tilalla kuulemassa Sini Ryymin-Murtorinteen kokemuksia lämpökameroiden käytöstä.

Sinin mielestä lämpökameran testaaminen oli positiivinen kokemus.

- Eihän tämä ole sellainen ”tämä käy kaikkeen” -laite ole, mutta antaa lisäinformaatiota epävarmoissa tapauksissa ja auttaa tekemään parempia ratkaisuja, Sini kuvailee suhdettaan lämpökameraan kokeilujakson jälkeen.

Sini oli kuvannut lämpökameralla monipuolisesti omia eläimiään. Hän lämpökuvasi erityisesti jalkoja, sorkkia ja utareita, mutta myös naudan koko ”kroppaa” lämpimien alueiden löytämiseksi. Lämpökameran saaminen omaan käyttöön oli innostanut ennakkoluulottoman Sinin kokeilemaan myös lehmien kiimojen lämpökuvausta.

- Kiimojen kuvauksesta en vielä osaa sanoa mielipidettäni, mutta ajattelin kuitenkin jatkaa kokeiluja, Sini kertoo nauraen.

Sini

Kuva 1. Sini Ryymin-Murtorinne on kokenut lämpökameran testaamisen mielekkääksi.

Sinin mielestä jalkojen ja sorkkien kuvaaminen osoittautui kaikkein lupaavimmaksi kuvauskohteeksi. Hän esitteli minulle tilansa vanhan lehmärouvan, joka oli vähän ennen poikimista näyttänyt ontuvan yhtä jalkaansa. Selvää ei kuitenkaan ollut johtuiko ontuminen jostakin sorkassa olevasta vaivasta, vai kenties ylempänä jalassa olevasta ongelmasta. Jalassa ei näkynyt selvää turvotusta, eikä mikään nivelistä tuntunut käteen lämpimältä. Lämpökameralla katsottuna kuitenkin yksi nivelistä oli selkeästi lämpimämpi kuin sama kohta toisessa jalassa. Lämpökuva löydöksen vuoksi Sini päätteli, että sorkan sijaan ongelmana on tulehdus nivelessä. Sorkkahoitajan kutsumisen sijaan hän päätti antaa lehmälle kipulääkettä ja katsoa menisikö nivelen tulehdus ohi. Päätös osoittautui oikeaksi, ja nyt lehmärouva kävelee taas normaalisti, eikä lämpökuvissa nivelen kohta enää näytä lämpimämmältä.

– Hän sai muutaman päivän päästä poikia tervein jaloin, Sini selittää ja näyttää vielä lämpökameran avulla, että molempien jalkojen nivelet näyttävät nyt yhtä lämpimiltä.

Vaikka vain eläinlääkäri voi tehdä diagnoosin, lämpökamera näyttää toimivan apuna, kun epäselvissä ontumistapauksissa arvioidaan, tarvitseeko paikalle kutsua sorkkahoitajan vai eläinlääkärin, vai pitäisikö tilannetta vielä jäädä vain seuraamaan.

Tuottaja lämpökuvaa

Kuva 2. Sini koki jalat lupaavimmaksi lämpökuvauskohteeksi.

Lämpökameran käyttö on osoittautunut helpoksi.

– Lämpökameraa oppii kyllä käyttämään, jos osaa käyttää älypuhelinta, Sini sanoo ja lisää:

- Tämän hankkeen myötä tosin opin, että vertailukelpoisten kuvien saaminen edellyttää myös hieman perehtymistä tarvittaviin parametreihin.

Kokemustensa perusteella Sini uskaltaa lämpimästi suositella lämpökameran kokeilua kaikille asiasta kiinnostuneille.

Katso myös Sinin haastattelu videolta Tuottajan kokemuksia lämpökuvaamisesta

Tekstin kirjoitti: Inka Nykänen Savonialta

Hankkeessa mukana

hankkeessat