Kuvaa Nautaa –innovaatioryhmän ensimmäisen tapaamisen satoa
KuvaaNautaa hankkeen ensimmäinen innovaatioryhmän tapaaminen pidettiin Luonnonvarakeskuksen tiloissa Maaningalla huhtikuussa. Tilaisuudessa kohtasivat hankkeen keskiössä olevat nautatilayrittäjät, tutkijat, opettajat sekä opiskelijat. Keskusteluille ja erityisesti yrittäjien toiveiden kuuntelemiselle oli varattu runsaasti aikaa. Ajatukset lensivät ja keskustelu oli todella vilkasta, mikä on helppoa aiheen ollessa näin innostava.
Päivän alkuun oli koottu asiantuntijoiden pitämiä alustuksia ja käytännön harjoituksia lämpökuvaamisesta. Luonnonvarakeskuksen tutkijat Lilli Frondelius ja Jaakko Mononen kertoivat tutkimustietoa maailmalta lämpökuvauksen käytössä nautojen hyvinvoinnin tukena. Maailmalla tehdyistä tutkimuksista ja uusista ideoista käytiin vilkasta keskustelua. Nautatilayrittäjät pohtivat mahdollisia hyötyjä omassa arjessaan. Savonian opiskelijat Mirka Kortelainen ja Elina Koskela kertoivat opinnäytetyönään tekemänsä kyselyn tuloksia. Lämpökuvaus nähdään kentällä kiinnostavana uutena työkaluna erityisesti eläinlääkärien keskuudessa, mutta koulutukselle on iso tarve. Savonian rakennuslaboratorion Sami Pekkarinen esitteli lopuksi lämpökuvantamislaitteiden tekniikkaa insinöörin näkökulmasta.
KUVA 1. Hankkeen projektipäällikkö Salla Ruuska Savonia-ammattikorkeakoulusta otti kännykkään kiinnitettävän laitteen avulla itsestään lämpökuvaselfien.
Alustusten jälkeen ryhmäläiset tarttuivat innokkaasti kännyköiden lisälaitteisiin sekä kameroihin ja pääsivät lämpökuvailemaan. Ensin perehdyttiin laitteisiin rauhassa kokoustilassa. Jo tässä vaiheessa muutama laite osoittautui epäkäytännölliseksi tai yhteensopimattomaksi tiettyjen kännyköiden kanssa. Totesimme kuivaharjoittelun olevan hyvin tärkeä osa laitteiden testaamista.
KUVA 2. Kuivaharjoittelua erilaisilla lämpökuvantamislaitteilla.
Lopuksi siirryimme tutkimusnavettaan kokeilemaan eläinten kuvaamista ja havainnoimaan siihen liittyviä haasteita. Harjoittelimme ensin kuvaamista käsittelyyn lempeästi suhtautuvat Jekun kanssa. Jopa paikallaan seisovan melko yhteistyöhalukkaan naudan kuvaaminen todettiin ajoittain haasteelliseksi. Jokainen pääsi kuitenkin hankkimaan tärkeää lämpökuvauskokemusta erilaisilla laitteilla. Lopuksi kuvattiin vielä sairastuvan eläimiä ja yritettiin todentaa eläinlääkärin havainnoimat ongelmat eläimistä lämpökuvauksen avulla.
KUVA 3. Lilli Frondelius opastaa ryhmäläisiä nautojen kuvaamisen saloihin.
KUVA 4. Onko utareessa jotain lämmintä? Lämpökuvauksen parissa Savonian agrologiopiskelijat Mirka Kortelainen ja Elina Koskela.
Päivän aikana saatiin arvokasta tietoa laitteiden soveltuvuudesta käytäntöön. Näiden havaintojen perusteella osataan hankkia parhaiten navettaolosuhteisiin soveltuvia laitteita, joita nautatilayrittäjät saavat kotitiloillaan kokeilla hankkeen aikana. Lisäksi saimme vahvistusta lämpökuvaukseen liittyvän tutkimuksen ja selvitysten tarpeellisuudesta. Yrittäjiltä saimme hyviä vinkkejä kiinnostavista kohteista, joiden tieteellistä taustaa on vielä syytä selvitellä tarkemmin. Päivän tärkeimpiä anteja oli lämpökuvauksen ymmärryksen lisääntyminen ryhmässä. Kun ajatusten annetaan muhia hetken aikaa, löydetään varmasti erinomaisia uusia käyttömahdollisuuksia maitotilojen arkeen.
Tällä hetkellä ryhmäläiset odottavat innolla laitteiden hankinnan valmistumista. Sitten alkavatkin käytännön testit ja innovatiiviset kokeilut, joihin pyritään sitouttamaan myös maitotilayrittäjien sidosryhmiä kuten eläinlääkäreitä.
KUVA 5. Lämpökuvalla ja lämpökuvalla on eroa.
Tekstin kirjoitti yliopettaja Heli Wahlroos Savonia-ammattikorkeakoululta. Julkaistu 28.8.
