Blog yläosa

Blogi

Kuvaa Nautaa -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia nautojen lämpökuvaukseen liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja lehtori Pirjo Suhonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Miksi eläinten anatomian, fysiologian ja käyttäytymisen ymmärtämiseen kannattaa satsata?

Aikaisemmin julkaistussa Digivimpaimet arjen apuvälineinä - muista perehtyä ohjeisiin -blogissa kerrottiin, että vertailukelpoisten kuvien saamiseksi lämpökameroiden käyttöohjeisiin ja asetuksiin kannattaa perehtyä ennen kuvausta. Perehtyminen naudan ”käyttöohjeisiin” eli anatomiaan, fysiologiaan ja käyttäytymiseen on myös suotavaa. Se helpottaa eläinten kanssa toimimista lämpökuvaustilanteissa ja lämpökamerakuvien tulkintaa.

Emovet Oy:n Fiksut lehmät -koulutuksessa 11.4.2019 selvisi, että nautojen aistien ja käyttäytymisen ymmärtäminen helpottaa eläinten kanssa työskentelevien hommia, koska silloin eläintenhoitaja pystyy huomioimaan eläimen tarpeet entistä paremmin navetan arjessa. Tämän seurauksena helpottuu myös eläintenhoitajan työ.

Vaikka naudat ja ihmiset kuuluvat nisäkkäisiin, on niiden rakenteessa ja aisteissa eroja. Naudalla silmät ovat pään sivuilla, jolloin niiden tarkan näkemisen alue (ns. stereonäköalue, jossa molempien silmien näkökentät menevät päällekkäin) on ihmisen stereonäköaluetta kapeampi. Mitä merkitystä tällä yksityiskohdalla on käytännössä? Naudan silmin katsottuna tarkkarajainen varjo käytävän lattiassa saattaa näyttää aukolta! Ei ihme, jos lehmä on haluton kävelemään käytävää eteenpäin, vaikka ihmisen mielestä on selvää, että kyseessä on pelkkä tummempi läikkä. Eläinten kuljetusreitit olisikin hyvä suunnitella mahdollisuuksien mukaan niin, ettei siellä olisi naudan näkövinkkelistä katsottuna pelottavia paikkoja.

Eläimiä siirrettäessä kannattaa aistien lisäksi huomioida niiden luontainen käyttäytyminen. Nautaa voi liikuttaa haluamaansa suuntaan hyödyntämällä ns. tasapainopistettä. Takaviistosta ohjattaessa eläin siirtyy ihmisen toivomaan suuntaan. Ihan eläimen taakse ei kuitenkaan kannata itseään asemoida, sillä silloin eläin ei sinua pysty näkemään.

hiehot3

Kuva 1. Sutjakkaasti etenevät siirtotilanteet ovat miellyttävämpiä eläimen näkökulmasta, mutta ne myös lisäävät eläintenhoitajan työturvallisuutta, kun suurikokoisia eläimiä ei tarvitse yrittää siirtää väkipakolla paikasta toiseen. Kuva: Leena Kärkkäinen / Savonia-ammattikorkeakoulu.

Nautoja opettamalla helpotusta navetan arkeen

Nautojen kanssa työskentelevät tietävät, että naudat ovat oppivaisia eläimiä niin hyvässä kuin pahassa. Naudat siirtyvät ruokintapöydän läheisyyteen kiskoruokkijan äänen voimistuessa. Toisaalta rehun varastaminen syrjäyttämällä lehmäkaveri väkirehuautomaatilta ei ole tavatonta. Nautojen oppimiskyvyn hyödyntämisessä on potentiaalia.

Jos kouluttajan motivaatio ja koulutustaidot ovat kohdallaan, voi naudoille opettaa navetan arkea helpottavia temppuja hyvinkin lyhyessä ajassa. Kouluttajan pitää vain tietää mitä on tekemässä. Fiksut lehmät -koulutuksessa saimmekin hyviä vinkkejä hyvistä nautojen tempuista: esimerkiksi pään riimuun laittaminen tai tietyn esineen seuraaminen helpottavat eläinten siirtoja ja sitä kautta navetan arkea. Mahdollisuuksia on monia!

Eläinten rakenteesta käyttäytymisen kautta hyvinvointiin

Tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja sen arvioinnista tiloilla puhutaan mediassa enenevissä määrin. Erään määritelmän mukaisesti ”Hyvinvointi on eläinyksilön subjektiivinen kokemus sen psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta, jotka ovat seurausta eläimen yrityksistä sopeutua ympäristöönsä.” (Norges foskningsråd 2005, suomentanut Jaakko Mononen, Luke), joten eläinten rakenteen, fysiologian ja käyttäytymisen ymmärtäminen on olennaisessa roolissa hyvinvointia arvioitaessa.

Eräät meijerit teettävät tiloilla hyvinvointien arviointeja Welfare Quality -menetelmän avulla. Hyvinvointisertifikaatteja käytetään tuotteiden markkinoinnissa, mutta arvioinnit hyödyttävät myös tuottajia. Ulkopuolisen tekemä, tieteelliseen tutkimukseen perustuva arvio tilan onnistumisista ja kehityskohteista auttaa tilaa eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Esimerkiksi makuuparren karhea pinta ja vähäinen kuivitus voivat näkyä eläinten jaloissa karvattomina alueina. Hyvinvointiarvioinnit tuovat esille myös tilan onnistumiset. Ihmisten ja eläinten välinen hyvä vuorovaikutussuhde voidaan havaita uteliaina ja ystävällisinä eläiminä. Miten hyvää ihmiseläinsuhdetta voi sitten edistää? Nautojen käyttäytymisen tunteminen helpottaa siinäkin.

Nautojen käyttöohjeiden ja toimintaperiaatteen ymmärtäminen on siis tärkeää. Kuvaa Nautaa -hankkeessa nautojen anatomian tunteminen helpottaa lämpökuvien tulkintaa. Käyttäytymisen ja aistien osaaminen puolestaan helpottaa kuvien ottamista. Etenkin vapaana liikkuvaa eläimen kuvaaminen on huomattavasti helpompaa, kun kuvaaja tietää miten käyttäytyä naudan seurassa.

Blogin kirjoitti Savonian Salla Ruuska

Hankkeessa mukana

hankkeessat