Blog yläosa

Blogi

Kuvaa Nautaa -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia nautojen lämpökuvaukseen liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja lehtori Pirjo Suhonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Utareet ja sorkat, niistä on tämä vuosi tehty

Kuvaa Nautaa -hankkeen yksi osa on tutkimusnavetassa tehtävät lämpökamerakuvaukset, joiden tavoitteena on selvittää, mitä naudasta ylipäätänsä voidaan nähdä lämpökameralla ja voidaanko nämä samat asiat havaita resoluutioltaan ja erotteluherkkyydeltään erilaisilla kameroilla. Viime kevään aikana Luke Maaningan tutkimusnavetassa tehtiin puolen vuoden lämpökameraseuranta niin utare- kuin sorkkaterveydestäkin.

Utareterveyden seurannassa kokeessa olleita lehmiä alettiin seuramaan heti lypsykauden alusta. Utareet kuvattiin lämpökameralla kolme kertaa viikossa iltalypsyllä ja niistä otettiin samalla Kalifornia utaretulehdustesti eli niin sanottu lettupannutesti. Lettupannutesti kertoo suuntaa antavasti, kuinka paljon maidossa on somaattisia soluja eli onko utare tulehtunut. Tulehduksen yhteydessä utareen pintalämpötila nousee. Kiinnostavaa on se, miten varhaisessa vaiheessa nämä muutokset voidaan lämpökameralla nähdä ja voidaanko utaretulehdukset havaita lämpökameran avulla aikaisemmin kuin perinteisillä keinoilla. Utareiden kuvaaminen lypsyasemalla oli yllättävän hankalaa. Utareen rakenne ja korkeus vaikutti paljon siihen, miten hyviä kuvia niistä sai otettua.

Kuva 1 A

Kuva 1b

Kuva 1. Utareiden kuvaaminen lypsyasemalla oli välillä vaikeaa. Utareen malli vaikutti paljon muun muassa siihen, miten paljon lypsyaseman rakenteet kuvassa peittävät utaretta.

Ontuminen on yksi merkittävimpiä hyvinvointiongelmia lypsykarjoissa. Yhtenä syynä tähän on se, että ontumisia ei havaita riittävän varhaisessa vaiheessa, koska silmämääräinen ontumisen arviointi on todella vaikeaa. Lämpökamera voisi olla näppärä keino löytää sorkkahoidon tarpeessa olevat eläimet nopeasti ilman työlästä ontumisluokittelua. KuNa-hankkeen sorkkaterveyden seurannassa hyödynnettiin samaan aikaa käynnissä olevan SmartFarm-hankkeen ontumisen seurantakoetta. Tässä kokeessa eläimet ontumisluokiteltiin kahden viikon välein ja niiden sorkat tarkastettiin vähintään kolme kertaa puolen vuoden kokeen aikana. Sorkat lämpökuvattiin jokaisen sorkkahoidon ja ontumisluokittelun yhteydessä. Tavoitteena on selvittää, näkyykö eri sorkkasairaudet sorkan ja etenkin ruununrajan lämpötilan muutoksina, ja missä vaiheessa nämä muutokset mahdollisesti alkavat näkyä.

Kuva 2

Kuva 2. Lämpökameran avulla voisi olla helppo havaita sorkkahoidon tarpeessa olevat eläimet. Tutkimuksesta toivotaan selvyyttä siihen, miten erilaiset sorkkasairaudet vaikuttavat sorkan alueen pintalämpötilaan.

Seurannoissa kuvaukset tehtiin FLIR T540 -kameralla. Se on lämpökamerana tutkimuskäyttöön sopiva: siinä on korkea resoluutio ja hyvä lämpötilan erotteluherkkyys. Sitä on hyvä käyttää siis myös niin sanottuna ”kultaisena standardina”, johon edullisempia kameroita verrataan. Kesäkuussa seurantakokeiden loppuvaiheessa utareita ja sorkkia kuvattiin myös tilojen budjettiin paremmin sopivilla kameroilla: FLIR E5:llä, FLIR C2:lla ja kännykkään liitettävällä FLIR ONE Pro:lla. Näitä kuvia verrataan sitten kultaiseen standardiin, jotta voidaan selvittää, vastaako mittaustulos resoluutioltaan ja erotteluherkkyydeltään tarkempaa kameraa, ja ennen kaikkea, voidaanko näillä kameroilla havaita samat eläimen terveyden tilan kannalta merkitykselliset muutokset.

Kuva 3

Kuva 3. Lämpökuvien käsittelyyn tarkoitetulla ohjelmalla voidaan piirtää kuvaan halutut alueet, joista ohjelma laskee muun muassa korkeimman ja matalimman lämpötilan sekä alueen keskilämpötilan. Sorkasta kiinnostuksen kohteena ovat ruununraja ja itse sorkan kynsi.

Seurantakokeiden aikana kuvia kertyi useita kymmeniä tuhansia. Seuraava urakka on käydä kaikki kuvat läpi – siinä se loppuvuosi meneekin. Tutkimustarkoitukseen kuvat analysoidaan lämpökuvien käsittelyyn tarkoitetulla ohjelmalla. Kuvista rajataan vapaapiirtotyökalulla tutkimuksen kannalta kiinnostavat anatomiset alueet, kuten esimerkiksi sorkan ruununraja. Valituilta alueilta saadaan sitten laskettua muun muassa korkein ja matalin lämpötila sekä alueen keskilämpö. Tulosten perusteella voidaan luoda ohjeet, mitä alueita lämpökameralla kannattaa kuvata ja mitkä lämpötilamittaukset ovat hyödyllisimpiä sairauksista tai vammoista aiheutuvien muutosten havaitsemiseen.

Blogin kirjoitti tutkija Lilli Frondelius Lukesta

Hankkeessa mukana

hankkeessat