Blog yläosa

Blogi

Kuvaa Nautaa -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia nautojen lämpökuvaukseen liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja lehtori Pirjo Suhonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Syksy 2019 - Lämpökuvien analysointia ja kameroiden testausta

Joulun lähestyessä on aika summata, mitä syksyn 2019 aikana Kuvaa Nautaa -hankkeessa on tapahtunut. Syksy on kulunut lämpökamerakuvien analyysejä tehdessä. Sorkista ja utareista otetuissa kuvista selvitetään, millaisia lämpötiloja sorkkien sorkkarajasta ja kynnestä löytyy. Utarekuvista puolestaan mitataan eri utareneljännesten lämpötilaeroja. Kun lämpötilat ovat tiedossa, voidaan ensi vuonna tehdä odotetut lämpökuvien tulkintaohjeistukset.

Lämpökamera muuttaa näkymättömän näkyväksi

Lämpökuvien analysoinnin lisäksi Kuvaa Nautaa oli mukana järjestämässä AgriFuture-seminaaria 28.11.2019, jossa alan huippuasiantuntijat kertoivat viimeisintä tietoa lypsylehmien tunnutusruokinnasta (Luonnonvarakeskuksen tutkija Sari Kajava), talvijaloittelun vaikutuksista sorkkaterveyteen (Helsingin yliopiston Minna Kujala-Wirth) sekä siitä, miten kipeät naudat tunnistetaan karjasta nopeasti (Emovet Oy:n Iris Kaimio). Seminaarin Lämpökuvausta lämmöllä -työpajassa seminaariosallistujat pääsivät testaamaan erilaisia kameroita ja näkivät, miten kameran asetusten säätäminen vaikuttaa mitattuihin lämpötiloihin.

Työpaja Tanja Kokkonen

KUVA. Kuvaa Nautaa järjesti yhdessä muiden nautahankkeiden (Jalaka-, Umpi- ja Umppari- sekä Etko-hankkeet) kanssa AgriFuture – katse nautaan -seminaarin 28.11.2019 Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksella. Seminaari kokosi auditoriollisen kuulijoita päivittämään tietojaan nautojen terveyden seurannasta ja edistämisestä. Iltapäivän työpajoissa tutustuttiin myös lämpökuvaukseen. (Kuva Tanja-Maaret Kokkonen).

Lämpötila kertoo eläimen terveydestä

AgriFuture-seminaarin Huomaa sairas nauta! -esityksessä (Iris Kaimio, Emovet Oy) muistutettiin, että eläimen ruumiinlämpötila voi muuttua eläimen ollessa kipeänä. Esimerkiksi hengitystietulehdus voi aiheuttaa kuumetta tai voimakas kuivuminen voi näkyä raajojen viilentymisenä. Kuvaa Nautaa -hankkeessa keskitytään tekemään lämpökuvien tulkintaohjeistukset erityisesti sorkka- ja utareterveyden seurannan apuvälineeksi. Kiinnostuksen kohteena ovat myös lämpötilamuutokset poikimisen yhteydessä. Mikäpä eläinten hoitajaa estäisi kuvaamasta nautojaan myös kuumeen havaitsemiseksi? Ainakin kansainvälisten tutkimustulosten perusteella ruumiinlämmön nousun voi havaita esimerkiksi silmää kuvaamalla ja onpa yksi kuumeinen sonnikin löytynyt Lukella tehdyistä silmäkuvauksista.

Seminaarin työpajassa päästiin kokeilemaan lämpökuvausta käytännössä. Nautoja ei Savonian Iisalmen kampuksen liikuntasaliin tuotu, mutta lämpökuvia otettiin esimerkiksi lämpimästä vedestä ja taisipa joku porukka ottaa itsestään myös lämpökameraselfieitä.

Työpaja Tanja Kokkonen 4

KUVA. Lämpökamera muuttaa silmälle näkymättömän lämpösäteilyn kuvaksi, joka havainnollistaa lämpötilaerot. Lämpökameran näytöltä nähdään, että pöydällä on ollut kylmäkalle, joka on jäähdyttänyt pöydän pinnan (Kuva Tanja-Maaret Kokkonen).

IMG 3014

KUVA. Lämpökameralla voi ottaa myös selfieitä.

Työpajassa tutustuttiin myös erilaisten lämpökameroiden toimintaan ja testattiin lämpökameran asetusten vaikutusta lämpökuvaan. Erityisesti emissiivisyyden arvon säätäminen oikeaksi kannattaa, sillä väärillä asetuksilla mittaustulokset voivat mennä pahimmillaan plörinäksi. Jos emissiivisyyden arvo on nautoja kuvatessa asetettu liian alhaiseksi (esimerkiksi emissiivisyys = 0,6), tulkitsee lämpökamera, että todellisuutta suurempi osa kohteen lämpötilasta on heijastuvaa lämpöä. Nautoja kuvatessa emissiivisyys kannattaakin asettaa arvoon 0,95 (matta).

IMG 3039

KUVA. Työpajassa testattiin, miten lämpötilamittaukset muuttuvat, jos kameraan on säädetty väärät asetukset nautojen kuvausta silmällä pitäen. Kontrollikamerassa asetukset olivat oikein (emissiivisyys 0,95; kuvausetäisyys 1 m). Mokakamera 1:n asetukset oli säädetty niin, että kuvauskohde olisi kiiltävä (emissiivisyys 0,6; kuvausetäisyys 1 m). Mokakamera 2:n asetukset oli puolestaan säädetty niin, että kuvausetäisyys oli todellisuuteen nähden liian pitkä (emissiivisyys 0,95; kuvausetäisyys 25 m), jolloin kamera ylikompensoi ilmakehän vaikutuksen mittaustulokseen.

Vaikka käyttöohjeisiin perehtyminen voi tuntua turhalta, kannattaa niiden silmäilyyn käyttää pieni hetki ennen kuvausta. Pienellä harjoittelulla asetusten säätäminen on nopeaa. Näin otetuista lämpökuvista saa parhaan hyödyn irti!

Blogin kirjoitti Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö Salla Ruuska

Hankkeessa mukana

hankkeessat